Lämmikettä

Viime aikoina neulominen on ollut hidasta. Jaksaa ehkä pari kerrosta illassa. Mutta on silti jotain valmistunutkin:

Lacy Baktur by Terhi Montonen (rävellä)
Lanka on jotain mysteeri-vironvillaa, jonka sain vaihdossa joskus
Puikot: 3 mm
Huivin koko: 143 * 39 cm

Ja vihdoin aloitin elämäni ensimmäisen Wollmeise-projektin! Olen halunnut tehdä Skew-sukat siitä lähtien, kun ohje ilmestyi, mutta olen etsinyt Täydellistä Lankaa sitä projektia varten. Ja se Täydellinen Lanka oli tietenkin Wollmeisea värissä Spice Schwammerl (WD), jonka ostin eräältä ravelryläiseltä.

Skew by Lana Holden
Lanka: Wollmeise 100%, WD Spice Schwammerl
Puikot: 2,25 mm ja 2 mm

Niistä tuli ihanat! Tiikerinraidalliset! Tykkään! Tosin sukat on todella hankala saada jalkaan. En tiedä johtuuko se langasta, vai vinoneuleesta. Mutta kun ne on jalassa, ne on todella mukavat, ja juuri sopivat!

So you think you can knit - Neulojan haaste

Johdanto

Osallistuin Suomen SYTYCK-haasteeseen ja teemaksi sain Valssin ja foxtrotin, jonka kuvaus kuuluu näin:

Perinteet ja traditiot. Perinneneuleet ovat sinun juttusi. Hallitset useamman tekniikan ja tiedät niiden ja käyttämiesi mallien historian. Se voi olla konttineuletta, kirjoneuletta, eestiläistä pitsiä… Olet neulonut kauan ja arvostat harrastuksesi historiallisuutta. Historia elää ja kulkee eteenpäin neuleissasi.

Ja siitä alkoi armoton pohdinta. Kirjoneule oli jotain, mitä olin jo pitkään halunnut osata, joten lähdin etsimään perinteistä kirjoneulemallia. Revontulipuseroa mietin pitkään, olenhan lappilainen, mutta olisin valinnut siihen ehkä vähän hillitymmät värit. Mutta sitten ystäväni näytti minulle linkin todella vanhaan teokseen:

Johann Siebmacher: Schön Neues Modelbuch von allerley lustigen Mödeln naczunehen, zuwürcken unn zusticken gemacht im Jar Ch. 1597. Nurmberg 1597.

Mikä voisikaan olla perinteisempää kuin vuoden 1597 mosaiikkikuviot. Sellaisestahan tulisi hieno kirjoneule! Ja siitä se ajatus sitten lähti, vai miten se nyt menikään.

Materiaalit ja menetelmät

Kirjan mosaiikkikuvioista valitsin kirjoneuleeseeni tämän (ylempi). Hihoihin mietin tätä (alempi). Ja jotta en pääsisi liian helpolla SYTYCK-haasteesta, pitäisi minun suunnitella neule alusta loppuun itse. Otin avuksi Tuulian TTS-metodin, jonka ohjeen olin hankkinut jo aiemmin, mutta jota en ollut vielä käyttänyt. Langaksi valikoitui paksu Pirkka-lanka, jonka mahtavan värikartan sain lainaksi ystävältäni.

Tein jopa mallitilkun! Sileässä neuleessa käytin 3,5 mm puikkoja, kirjoneuleeseen vaihdoin 4,0 mm puikot.

Tulokset

Neulominen lähti mukavasti käyntiin. TTS-metodi on todella kätevä! Oli kiva vihdoin oppia käyttämään sitä. Kun pääsin kirjoneuleeseen asti, alkoi tulosta tulla vähän hitaammin, mutta kun kaavion rivit vaihtuivat toiseen ja tulos näkyä, innostuin! Tästä puserosta tulee hieno!

Mutta sitten neulominen pysähtyi. Mummo täytti 90, ja hänelle piti neuloa kämmekkäät. Sen jälkeen iski gradukärpänen vasemmalta, ja sain senkin pirulaisen valmiiksi! Ja sitten olikin jo joululahjojen vuoro. Kummityttö tarvitsi uuden neuletakin, ja pikkuveli tilasi sukat. Jouluksi piti lähteä reissuun, kiersin Lappia eikä kirjoneuleen tekeminen oikein onnistunut junassa. Deadline tuli ja meni, ja pusero on edelleen tässä vaiheessa:

Ei tullut valmista, ei. Mutta oma haasteenihan oli oppia kirjoneule ja TTS-metodi, ja molemmissa onnistuin.

Ja tämä puserohan valmistuu vielä! Joku päivä. :)

Päätelmät

Lähdin SYTYCK-haasteeseen innolla, mutta muu elämä tuli sotkemaan neulomista. Kirjoneule on koukuttavaa, mutta hidasta. Tämän haasteen jälkeen en enää pelkää aloittaa kirjoneuletta! Kyllä se onnistuu!

TTS-metodi on loistava! Sen avulla voi tehdä juuri omankokoisen ja halutunlaisen neuleen. Tulen varmasti käyttämään metodia myöhemminkin, sainhan vihdoin otettua omat mittanikin. :)

Seuraavaa SYTYCK-haastetta odotellessa...

Kamera hajosi lopullisesti (paha laitekarma) joten laadukkaat kuvat on otettu kännykällä. Pahoitteluni.

The great escape

Tänään kolahti postiluukusta kauan odotettu uusi Seventh Wonderin albumi The great escape. Edellinen albumi Mercy Falls oli jotain niin uskomatonta ja hienoa, että en rehellisesti sanottuna uskonut, että bändi pystyisi enää samaan. Ja kuinka väärässä olinkaan! Aikaisemmin minulla oli myös pieni epäilys, että pystyykö bändi oikeasti livetilanteessa soittamaan noin hyvin. Ja sitten näin heidät livenä ja ällistyin. Mahtavuutta! Taitavia miehiä ovat. Ja se musiikki, upeita molli-duuri-vaihdoksia, bassosooloja, Tommy Karevikin ääni on ehdottomasti paras mitä raskaamman musiikin genrestä löytyy!

Mutta tuo The great escape. Albumilla on kuusi perus-Seventh Wonder-biisiä. Alley Cat ällistyttää aina vaan, vaikka se onkin kaupallisin noista biiseistä. Ihan loistava sellainen! Muutkin biisit yltää samaan. Tommy ja Jenny Karevikin duetot aiheuttaa kylmiä väreitä. Mutta mainittakoon erikseen albumin viimeinen, eeppinen, 30-minuuttinen, 13-osainen teos The Great Escape, joka perustuu Nobelisti-kirjailijan Harry Mortensonin Aniara-tieteiskertomukseen. I'm in awe!

Suosittelen.

Popsi popsi porkkanaa..

SYTYCK-porkkanaa siis..

Haasteena oli esitellä tanssikengät. Minä valssaan tämmöisellä:

Siinä on oikein mukavaa, kaukosäätimet on käden ulottuvilla (yks telkkariin, yks DVD:lle, yks digiboksille ja yks iMacille), WIPit toisella puolella, ohjeet käsinojalla, lämmin viltti aina päällä, ja toi piikkimatto on tuossa sen takia, että keksin siirtää tanssikenkäni yksin huoneen toiseen nurkkaan ja nuo kengät painaa! Eli sit oli puoli viikkoa lihakset hiukan jumissa, jota tuo piikkimatto hiukan lievitti. Ja huomatkaa liköörikonvehdit. :)

SYTYCK-neule edistyy hitaasti, mutta hitaasti. Sen sijaan tää tanssija on tehny kaikkea muuta, kuten gradun (hurraa-huutoja!), juhlinu kahdet tuparit ja yhdet synttärit, mummon semmoiset (täytti jo 90!) ja Tampereen käsityömessuillakin piti käydä "kääntymässä". Eihän sielä menny ku koko lauantaipäivä ja saaliina oli kauheasti Cascade 220:a ja vähän muutaki. :)

Mummolle tein pikaisesti kämmekkäät, joista ei tietenkään ole kuvaa. Ja kummitytölle pitäisi tehdä villatakki, ku vanhat on jääneet pieneksi. Mut eiköhän tuo SYTYCK-valssikin ala pikkuhiljaa hahmottumaan..

Ja vielä lähikuvaa valssini koreografiasta. Itse neulekin pilkottaa sieltä toisen WIPin alta:

The show must go on!

Kello lähestyy kuutta, jolloin starttaa So you think you can knit -show! Ensimmäiset valssiaskeleet aion ottaa tämän tahtiin. Tanssiaskelia opiskellaan tänään vielä lisää katselemalla kilpailevaa ohjelmaformaattia Tanssii tähtien kanssa!

Puikot on terotettu, lanka on keritty, TTS-ohjeet on (suurinpiirtein) luettu ja mitat on otettu.. Jännitys tiivistyy!

Tsemppiä kaikille kanssatanssijoille! =O)

Valmista ja valmistelua

Neuleita on valmistunut viime aikoina ja kuukausia sitten. Mutta tänään sain ne vasta kuvattua! Tässä kuvassa on molemmat valmiit neulomukset:

Sormikkaat

Malli: Guinevere by Julia Mueller (rävellä)

Lanka: Drops Alpaca, väri 2916, n. 280 m

Puikot: 2,25 mm

Tunika

Malli: Still light tunic by Veera Välimäki (rävellä)

Lanka: Drops Alpaca, väri 5470, n. 1470 m

Puikot: 3 mm

Dropsin Alpaca on ehdottomasti yksi minun lempilangoistani. Olen tehnyt siitä jo monenmonta projektia. Se on just hyvän paksuista ja ihanan pehmeää ja lämmintä. Still light hyppäsi heti puikoille, kun sen bongasin. Mahtava malli! Tunika on kaunis, mutta samalla rento ja lämmin.

Myös SYTYCK-projektin suhteen on tehty päätöksiä! Haastan itseni tekemään Tuulian TTS-metodilla kirjoneulepuseron, johon kirjoneuleeksi pääsi siitä ihanasta saksalaisesta mosaiikkikirjasesta vuodelta 1597 tämä (ylempi) kuvio! Ensin aioin tehdä jonkun suomalaisen perinneneuleen, mutta eiköhän 413 vuotta vanhassa kirjoneulekuviossa ole perinnettä tarpeeksi! :)

Langatkin SYTYCK-projektiin saapuivat tänään. Puikoille hyppää paksua pirkkalankaa näissä väreissä:

Hollywood-viikot loppuvat sunnuntaina, ja siihen mennessä pitäisi vielä tikutella mallitilkku, ja mittailla oma kroppa TTS-kaavioon. Sunnuntaina sitten alkaa So you think you can knit!

Hollywood-pohdintaa

Aivonystyrät ovat työskennelleet koko viikon kuumeisesti. Ja siitä syystä varmaan tähän neulojaan iski tappoflunssa, joka pakotti jäämään töistä kotiin. :) Eli enemmän aikaa miettiä SYTYCK-haastetta!

Haasteenani on siis Valssi ja foxtrot. iTunesin soittolistalta ei kyseisiä musiikkilajeja kauheasti löydy, mutta Metallican Nothing else matters esimerkiksi menee kolmeen, eli sitä voi tanssia valssina! Ja eikö se ole jo aika perinteinen biisikin.

Hyökkäsin heti interwebin ihmeelliseen maailmaan etsimään suomalaisia perinneneuleita. Ei niitä kovin montaa löytynyt: Martta-paita, Vöyrin paita, Hailuotolainen, Korsnäsin paita, Jussipaita ja Revontulipusero. Näistä itseäni lähellä olisi ehkä Hailuotolainen, sillä isäni oli siellä töissä pari vuotta. Mummoni taas on ollut Martta. Mutta parhaiten iski Revontulipusero, olenhan lappilainen syntyjäni. Puseron värit ei vaan kauheasti innosta, joten tekisin puserosta ehkä hiukan hillitymmän version. Lankana voisin käyttää paksua Pirkka-lankaa, ja sain sen värikartatkin jo lainaksi. Väritkin on jo päätetty!

Mutta. Sitten ystäväni meni linkkaamaan minulle tämän. Saksalainen kirja vuodelta 1597. Eikös siinä ole perinnettä kerrakseen? Kirja sisältää upeita kaaviokuvia, joista tulisi upeita kirjoneuleita! Joten pitäisiköhän vaihtaa suunnitelmaa??

Revontulipuserossa oli oikeastaan ainoana haasteena se itse kirjoneule, josta minulla ei ole kauheasti kokemuksia. Mutta jos valitsisinkin tuosta vanhasta kirjasta kirjoneulemallin, niin haasteena olisi sen itse kirjoneuleen lisäksi suunnitella kokonainen neule ensimmäistä kertaa! Neulematematiikkaa, hrrr....

Pistän vielä sen mietintämyssyn päähäni hetkeksi. :)